Hae tästä blogista

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Haikan kalkkikaivos Pälkäneellä


Luopioisissa, Kuohijoen kylässä sijaitsee mielenkiintoinen historiallinen kohde - keskiaikainen kalkkilouhos. Paikkaan liittyy lisäksi monta miesmuistista kumpuavaa tarinaa mm. kalkkikivien kuljettamisesta Hämeen linnaan ja kalkin louhintaan liittyvästä vankityövoiman käytöstä. Paikka on myös luontonsa puolesta viehättävä, sillä sen etelään antava rinne on vehmas, lehtomaista kasvillisuutta kasvava luontokohde.

Kuohijoen kylässä nykyisen Pälkäneen (aikaisemmin Luopioisten) kunnassa sijaitsee yksi Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -hankkeen kohteista: Luopioisten vanha kalkkikaivos. Kohde tunnetaan myös Haikan kalkkikaivoksena ja Kukkian kalkkikaivoksena. Kohteen on adoptoinut Kuohiojen kyläyhdistys Vepari ry.



Tampereelta kalkkikaivokselle ajaa henkilöautolla noin tunnin ja vartin, sillä matkaa on noin 80 kilometriä, ja näin keväällä osa pikkuteistä kärsii routavaurioista. Kuohijoentieltä kaivokselle mennään noin puolisen kilometriä kapeaa hiekkatietä. Niittyläntien vasemmalla puolella on kaivokselle viitta ja yhdelle henkilöautolle sopiva paikka. Viitan vierestä lähtee ylämäkeen muutaman sadan metrin mittainen polku, jonka kuivalla säällä selvittää hyvin vaikka lenkkareilla.



Käyntiajankohtana 21.3.2020 maastossa oli paikoitellen vielä lunta, mutta muuten olosuhteet olivat ihanteelliset kaivokseen tutustumiseen. Kalkkipitoisen maaston vuoksi - tai ansiosta - kasvillisuus kaivoksen alueella on nimittäin rehevää, joten kasvukauden alettua maaston muodot peittyvät aluskasvillisuuteen. Toisaalta lumen alta pilkottavien sinivuokonlehtien runsas määrä enteili sitä, että alue on keväällä hyvin viehättävä. Kaivos sijaitsee Natura 2000 -luonnonsuojelualueella.

Kaivos kiertää rinnettä noin noin 30 metrin levyisenä "nauhana". Alla olevasta rinnevarjostekuvasta hahmottuu hyvin kaivoksen muoto.


Kalkkikaivos on avolouhos, ja maastossa erottuu useita syviä kuoppia, joiden seinämät ovat 2-3 metrin korkuisia. Vaikka jyrkimpien pudotusten laidalle on rakennettu aitoja, alueella liikkuvan on syytä olla varovainen.



Kaivoksen arvellaan olleen toiminnassa 1200-1500-luvuilla. Perimätiedon mukaan sieltä on toimitettu kalkkikiviä rajalinnaksi perustetun Hämeen linnan rakennustöihin ja myös myöhemmin Venäjän vallan aikana louhittu samaan osoitteeseen kiveä vankityövoimalla. Hämeen linnaan alettiin lisätä harmaakivimuurin kastelliin lisäkerroksia tiilestä muuraamalla 1300-luvulla. Erikin kronikka muuten mainitsee hämäläisten nujertamisesta ja Hämeen linnan rakentamisesta seuraavaa:

Maihinnousu onnistui hyvin kristittyjen kilpien ja kypärien hohtaessa yli koko sen maan. Kristityt mielivät päästä mittelemään miekkojaan pakanallisten tavestien kanssa - näin oletan heidän myös tehneen -, myös kultaa, hopeaa ja suuria karjalaumoja he mielivät. Tavestit pakenivat silloin, pakanat hävisivät, ja kristityt voittivat. Joka halusi antautua, ryhtyä kristityksi ja ottaa vastaan kasteen, sai säilyttää omaisuutensa ja henkensä sekä elää kaikessa rauhassa. Pakana, joka tähän ei alistunut, surmattiin. Kristityt rakensivat sinne linnoituksen, johon he sijoittivat ystäviään ja sukulaisiaan. Linnan nimi on Hämeen linna, ja se tuottaa pakanoille edelleenkin murhetta, sillä se seisoo siellä vieläkin, niin arvelen. Kristityt asuttivat sen maan kristityillä miehillä, ja siitä samasta maasta tuli kokonaan kristitty. Luulenpa, että venäläisten kuningas menetti sen.

Kalkkilouhoksen vieressä Kukkiajärven rannalla on aikaisemmin sijainnut Kalkkivalkama-niminen paikka, mistä kivilastit tiettävästi lähtivät matkaan. Lisää tarinoita kaivoksen historiasta kerrotaan Kuohijoen kylän sivuilla.

Kalkkia on tarvittu mm. tiilirakentamisessa laastin raaka-aineeksi ja kalkkimaaliin. Sitä on saatu polttamalla kalkkipitoisia kiviä kalkkiuuneissa. Poltto on kestänyt vähintään useita päiviä. Palaneet kivet on lopuksi saatu murentumaan sammuttamalla ne vedellä.


Lähiseudulla Kangasalan Kuhmalahdella on myös toinen Kalkkivuori-nimellä tunnettu kalkkilouhos, josta on löydetty myös neljä kalkinpolttouunia. Myös tältä kaivokselta on perimätiedon mukaan toimitettu materiaalia Hämeen linnaan. Kalkkivuori sijaitsee alle viiden kilometrin päässä Kuhmalahden kirkonkylästä.

Kalkkikaivoksella vierailivat Jussi ja Tanja