Kuvia Roomasta

Tässä kuvasatoa Rooman kohteista pikapyrähdykseltä kaupunkiin joulukuun lopussa 2017. Vinkkinä mainittakoon, että varasimme kaikkiin kohteisiin netin kautta liput etukäteen. Tämä oli varsin hyvä ratkaisu, sillä jonot kohteisiin olivat massiiviset. Turvatarkastuksiin oli silti pakko jonottaa, mutta homma sujui silti nopeammin. Kohteiksi valikoituivat Vatikaanin museo ja Pietarinkirkko, Pantheon, Colosseum, Forum Romanum ja Galleria Borghese.



Pietarinkirkko. Tällä paikalla sijaitsi aiemmin keisari Neron rakennuttama sirkus ja pakanallinen hautausmaa. 

Roomalainen hautakivi Vatikaanin museossa. 

 

Laokoon ryhmä, roomalaisaikainen veistos.
Veistos kuvaa roomalaisen runoilija Vergiliuksen runossa kuvatun tapahtuman, jossa merihirviöt kuristavat troijalaisen papin Laokoon ja hänen poikansa hengiltä.



Lattiamosaiikki. Lattialatta on tuotu kokonaisena Vatikaanin museoon.



Näkymä Fori Imperiali -tieltä kohti Forum Romanumia.

 

Arkeologian harrastajat tutkivat kohdetta.

 



Pantheon rakennettiin vuosien 120 - 124 aikana. Aikaisemmin paikalla sijaitsi vuonna 27 eaa. rakennettu temppeli.

Pantheonin ainoa valonlähde on 9-metrinen aukko kupolin keskellä. Kupoli on rakennettu roomalaisesta betonista.

Vuoteen 500 mennessä oli kaikki pakanalliset temppelit suljettiin, jolloin myös Pantheon muutettiin kristilliseksi kirkoksi.

Arkkitehdin yllättävä ratkaisu. Rakennus "kiertää" taidokkaasti vanhan kaupunginosan XVII muurin.



 Colosseum - tai mitä siitä on jäljellä.



Colosseumin sisärakenteita.

Katsomot.

 



Konstantinuksen riemukaari. Kaari on rakennettu vuoden 315 tienoilla.



Via Sacra.




Muinaisen Rooman ydinaluetta - Forum Romanum.



Alue oli aiemmin suota, mutta se kuivattiin mm. rakentamalla viemärijärjestelmä Cloaca Maxima.



Alueella sijaitsivat merkittävät temppelit mm. Antoninuksen ja Faustinan, Castorin ja Polluxin, Romuluksen, Saturnuksen, Vestan sekä Venuksen ja Rooman temppelit. Lisäksi siellä oli myös hallinnollisia rakennuksia kuten Rooman valtionarkisto Tabularium. Forum Romanumin vieressä sijaitsevalle Palatium-kukkulalle oli rakennettu useita keisarillisia rakennuksia.

 Raportoi JR.

Hiidenmaa parissa päivässä

Hiidenmaalla on niukasti arkeologisia kohteita verrattuna esimerkiksi Saarenmaahan. Tämän vuoksi jopa intomielinen arkeologian harrastaja voi hyvin mielin rentoutua ja levätä Hiidenmaalla ilman pakkotahtista kohteiden kiertämistä. Jotain mielenkiintoista tarttuu kuitenkin matkailijan kameraan, kun saaren kiertää ilman ennakkosuunnitelmia ja bongailee nähtävyyksiä ns. luonnonmenetelmällä.

Kärdla

Hiidenmaan ainoasta kaupungista löytyy satunnaiselle matkailijalle hotellitason majoitusta. Muu majoitus Hiidenmaalla on lähinnä puhkemaja- & leirintäaluetyyppistä. Kärdla tarjoaa myös mukavia ravintoloita ja kahviloita, erityisesti tässä voi mainita mainion Wabrik-ravintolan.

Pikaiselle Hiidenmaan matkalle sopii hyvin piipahdus Hiidenmaan museossa, joka sijaitsee osoitteessa Vabrikuväljak 8. Museo esittelee kotiseutuhenkisesti Hiidenmaan historiaa painopisteen ollessa 1900-luvun tapahtumissa. Mukavana yksityiskohtana on yhdessä huoneessa esitetty 50-luvun koululuokka. Koulunkäynnin haasteet ovat olleet hyvin käytännönläheisiä myös silloin.

Kõpu

Kõpussa Mägipen kylässä on seissyt majakka jo vuodesta 1519 (tai 1540). Majakka toimi aluksi vain päivisin ohjaten Hansa-liiton kauppa-aluksia Hiidenmaan matalikkojen ohitse.

Majakkaa on sittemmin korotettu, ja nykyisin sinne voi kivuta ihastelemaan huipulta avautuvaa maisemaa.

Kõpun lähellä Ülendissa piti kartan mukaan olla sekä pronssikautinen asuinpaikka että rautakautinen kalmisto, mutta etsinnöistä huolimatta paikka jäi löytymättä. Ülendistä löytyi kuitenkin hiisi eli lehmus, joka on Viron tunnetuin uhripuu. Kirjallisten lähteiden mukaan Ülendi on Hiidenmaan vanhinta asuinaluetta, arkeologiset tutkimukset vuodelta 1994 osoittivat, että seudulla on asuttu (tilapäisesti) jo 7800 vuotta sitten.

Käina

Käinan kirkonrauniot ovat aivan Käinan keskustassa. Kirkko on rakennettu Saarenmaan-Läänenmaan piispan Johannes II Orgaksen toimesta vuosien 1492-1515 aikana. Samalla paikalla on sijainnut puukirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla.

Pühalepa

Hiidenmaan vanhin toiminnassa oleva kirkko löytyy Pühalepan kunnasta. Pyhälle Laurentiukselle pyhitetty kirkko on rakennettu Saksalaisen ritarikunnan hallinnoimalle alueelle jo vuosien 1261-1265 aikana. Liivinmaan sodissa 1500-luvulla kirkko tuhottiin täysin, mutta 1600-luvulla se toimi taas luterilaisen seurakunnan käytössä kunnostettuna. Kirkko on kuitenkin remontoitu niin "moderniksi", ettemme viitsineet ottaa siitä edes kuvaa.

Pühalepasta löytyy myös suurista kivistä koottu röykkiö (tarinoiden mukaan svealaisen kuninkaan Ingvarin hauta), joka ei kuitenkaan kirjallisten lähteiden mukaan ole arkeologinen kohde, vaan se on koottu historiallisella ajalla.

Mantereella sen sijaan kävimme tutustumassa 1200-luvulta peräisin olevaan Ridalan kirkkoon, joka oli säilyttänyt paljon alkuperäisiä piirteitään. Kirkko ei ollut avoinna, joten sitä piti ihastella ulkoa käsin. Alla näytteeksi pari kuvaa siitä.

Raportoi JR.

Ateenan arkeologisia kohteita

 

Ateenan merkittävimmät arkeologiset kohteet ja -museot sijaitsevat kätevästi metrolinjaston läheisyydessä.

Kohteisiin voi ostaa neljän päivän yhteislipun, jonka hinta on 30 euroa henkilöltä.  Yhteislippu sisältää pääsyn mm. seuraaviin antiikin ajan kohteisiin: Agora (hallinnollinen aukio ja tori) ja Agoran museo, Kerameikos (kaupungin muurin tuntumassa sijainnut alue) ja Kerameikoksen museo, Hadrianuksen kirjasto, Akropoliksen rinteet, Olympeion (Zeukselle omistettu temppeli) ja Roomalainen agora.

Doorilainen, korinttilainen vai joonialainen - siinäpä pulma.

Akropolis

Akropolis-linnavuorella ja sen rinteillä sijaitseva muinaismuistoalue on Ateenan suosituin arkeologinen kohde. Kohteeseen pääsee mukavimmin, kun on aikaisin liikkeellä, jää metrosta Akropoliin asemalla ja kävelee museoalueen etelänpuoleisesta portista sisälle. Matkaa asemalta portille on noin 300 metriä. Varsinainen kulku Akropolin kukkulalle vaatii jonkin verran ponnistelua ja on huomattava, että reitti sisältää useita portaita. Liikuntarajoitteinen henkilö pääsee Akropoliin laelle myös hissillä, mutta kyyti on sovittava lipunmyyntipisteessä etukäteen.

Akropoliin laella sijaitsevat mm. Parthenon (447–438 eaa), Niken (420 eaa) ja Athene Poliaan (529–520 eaa) temppelit. Ympäröivillä rinteillä sijaitsevat mm. Herodes Atticuksen odeion -teatteri, Eumeneen stoa, Asklepieion ja Dionysoksen teatteri.



Niken temppeli

Parthenon

Dionysoksen teatteri

Akropoliin ja erityisesti Parthenonin esineisiin voi tutustua Akropoliin vieressä olevassa modernissa museossa, jonne on erillinen 5 euron pääsymaksu.

Museon pääsisäänkäynti - museon alla on antiikin aikaisia rakennusten perustuksia.

 

Hadrianuksen kirjasto

Ateenan roomalaisajasta muistuttaa mm. Hadrianuksen rakennuttama kirjasto (rakennettu vuosina 125-132), joka sijaitsee Monastiraki-metroaseman lähellä.



Hadrianuksen kirjaston alue

 

Kirjastosta on jäljellä lähinnä osia julkisivusta. Samalla alueella on paljon eri-ikäisiä raunioita, mm. 1000-luvun kirkon rauniot.

 

Vanha Agora

Agora oli antiikin Ateenan hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jonne sijoittui paljon julkisisia rakennuksia ja mm. kuvassa kukkulalla näkyvä Hefaistoksen temppeli. Se on tyylisuuntansa parhaiten säilynyt temppeli Kreikassa. Agora sijaitsee Akropoliin kukkulan vieressä, ja laaja muinaisjäännösalue antaa hyvän kuvan siitä, millaisissa maisemissa muinaiset ateenalaiset asioista päättivät.


Hefaistoksen temppeli

Agoran laidalla on pitkä ennallistettu pylväshallirakennus, stoa, joka valottaa sitä, minkäkokoisia alueen rakennukset aikoinaan olivat. Hefaistoksen temppeliä lukuun ottamatta muista rakennuksista on jäljellä vai kivijalkoja, muureja ja pylväiden kappaleita. Stoassa toimii alueen museo, ja siellä sijaitsevat myös vessat.

 

 

Roomalainen agora

 

Keskellä oleva rakennus on antiikin aikainen planetaario.

Hadrianuksen kirjaston läheltä löytyy Roomalainen agora. Roomalaiset siirsivät Kreikan alueet valloitettuaan kaupungin hallinnollisen keskuksen eri paikkaan.

Kerameikos

 

Kerameikos sijaitsi antiikin aikana kaupungin muurien molemmin puolin. Alueella oli paljon käsityöläisiä mm. savenvalajia ja ruukkujen eli keramiikan valmistajia, joista alueen nimikin juontuu.

 

Kaupungin muuria ja portti (henkilön kohdalla)

 

Kerameikos-alueen läpi kulki antiikin aikana joki ja kaksi merkittävää tietä. Toinen johti Agoralta Ateenan satamaan Pireukseen ja toinen Platonin akatemiaan.

 

Kuivunut joenuoma ja silta

 

Olympeion

Kreikan suurin Zeus-jumalalle rakennettu temppeli.

 

 

Lykeion

Lykeionissa taas sijaitsi Aristoteleen koulu. Alueella on hyvin vähän säilyneitä rakenteita, mutta siinä on nähtävissä arkeologisten kaivausten jäljet mm. maakerrosten paksuus ja kerrostuneisuus. Lykeionin lähellä sijaitsee Bysanttisen ja kristillisen taiteen museo, Kykladisen taiteen museo ja Benaki-museon yksi rakennus, joista ehdimme käydä valitettavasti vain ensimmäisessä.

 

Lykeion

 Arkeologinen museo



Käyntiin arkeologisen museossa vierähtää helposti puoli päivää tai koko päivä, sillä näyttelysaleja on kaikkiaan 65. Nähtävää on paljon, mm. kuvassa alla oleva tarunhohtoisen Troijan sodan sotasankarin Agamemnonin kuolinnaamio (tarinan mukaan) ja Antikytheran kone, jota on sanottu maailman ensimmäiseksi tietokoneeksi.



Agamemnon - kuolinnaamio

 

Antikytheran kone

Sotamuseo

Sotamuseossa voi käydä tutustumassa vanhempaan ja uudempaan sotakalustoon sekä kreikkalaisten taisteluihin kautta aikojen. Sotamuseo ei ole must-kohde, mutta se kannattaa sisällyttää kohteisiin, jos Balkanin alueen sotahistoria suinkin kiinnostaa.

"Poleeminen museo", kuvassa F-104 Starfighter.

 

Raportoi Jussi

Biskupin, Puola

Biskupin on moniperiodinen muinaisjäännöskohde, joka sijaitsee Puolassa, Gdanskista noin 200 kilometrin ja Varsovasta runsaan 300 kilometrin päässä. (Biskupinin sijainti https://goo.gl/maps/4GbRdS5Sapy)

Parhaiten kohde tunnetaan pronssi- ja varhaisen rautakauden aikaan sijoittuvasta vallien ympäröimästä kylästä, joka edustaa Lusatian kulttuuria. Kylän jäännökset säilyivät poikkeuksellisen hyvin veden alla hapettomissa oloissa. Kohde löydettiin 1930-luvulla, ja se on yksi Puolan maineikkaimmista. Sitä on joskus kuvattu "Puolan Pompejiksi", ja siitä kiinnostui jopa Saksan natsipuolueen SS-Ahnenerbe-seura, joka etsi sieltä toisen maailmansodan aikana germaanisia juuriaan.

Biskupinissa on asuttu mesoliittiselta kivikaudelta alkaen nykypäiviin asti. Aluetta on kaivettu vuosien varrella moneen otteeseen, ja tutkituille paikoille on pystytetty mielikuvitusta ruokkivia rekonstruktioita eri aikakausien asumuksista mesoliittisista oksamajoista aina keskiaikaiseen kylään saakka. Kesällä kohde on vilkkaampi. Siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia ja muun muassa kokeellisen arkeologian toimintaa.

Kohde on auki ympäri vuoden, vaikka talviaikaan monet rekonstruktiotrakennuksista ovat kiinni. Pääsymaksu on aikuiselta 10 zlotya eli pari euroa ja hintaan saa puolankielisen kartan alueesta. Kartalla on onneksi kohteiden luonnehdinnat englanniksi. Kävimme kohteessa maaliskuun puolivälissä, jolloin lunta ei alueella ollut lainkaan ja lämpötilakin mukavasti plussan puolella. Vaikka kaikkea ei päässyt näkemään ajankohdan vuoksi (jopa lipunmyyjää joutui odottelemaan hetken, kun paikka vaikutti niin kuolleelta), alueeseen sai tutustua hyvässä rauhassa, koska muita kävijöitä oli vain kourallinen. Käynnin aluksi kohteesta näytettiin puoli tuntia kestävä englanninkielinen video, joka auttoi ymmärtämään alueen tutkimushistoriaa ja merkitystä - vaikkakin äänentoistossa oli paikan päällä toivomisen varaa.Videon katsomista suositellaan kaikille kävijöille. Kohdetta on käytetty mm. arkeologien koulutuskaivauksissa vuosikymmeniä.

Tältä näytti alueen sisäänkäynti lipunmyyntirakennuksesta käsin. Oikealla olevasta majasta ilmaantui yllättyneen näköinen vahtimestari tarkastamaan lippumme.

Kun kävelimme polkua pitkin kohti tärkeintä muinaisjäännösaluetta, lehtometsän loputtua eteemme avautui tällainen näky:

Rekonstruktion edessä oli malli siitä, millaiselta alue on käyttöaikanaan näyttänyt. Järven ympäröimien vallien sisällä on sijainnut kymmeniä pitkätaloja. 

Kylään on ollut vain yksi sisäänkäynti, joka on saattanut näyttää tällaiselta. Muinaisjäännöksessä on säilynyt lähinnä rakennelmien alaosa, joten torni tai sen ulkonäkö lienevät rekonstruktion laatijan keksimiä. Kylään on kuljettu lankkuilla katettua polkua tai siltaa pitkin. Muurit koostuivat neliön muotoisista vierekkäisistä hirsikehikoista, jotka oli täytetty hiekalla ja savella. Järvenranta oli katettu toisesta päästään teroitetuilla maahan limittäin isketyillä pölkyillä, jotka estivät maata kulumasta vallin alta. Kaivauskuvissa nämä massiiviset rakenteet erottuivat selvästi.

Pitkätalojen välissä kulki laudoilla katetut kujat. Talot sijaitsivat hyvin lähekkäin. Ne muistuttivat rivitaloja, sillä yhdessä talossa oli useita erillisiä huoneita, joissa oli omat sisäänkäynnit ja tulisijat. Yhteen huoneista oli perustettu valokuvanäyttely alueen tutkimushistoriasta. Alla oleva kuva on otettu vallin päältä pitkätalojen takaa kohti sisäänkäyntiä.

Biskupinissä on myös merkkejä neoliittisesta viljely-yhteisöstä. Kaivausten perusteella tehty rekonstruktio näyttää ulkoisesti samantyyppiseltä kuin vanhempi Lusatian kulttuurin aikainen, mutta sisäänkäynti on päädyssä ja sisätilat ovat melko avoimet pieniä karja-, makuu- tai säilytysaitauksia lukuun ottamatta.

Puolan lisäksi tärkeimmät tiedot kohteista on esitetty englanniksi. Alla oleva taulu esitti neoliittisen rakennuksen pohjapiirrosta. Sisällä oli ollut kaksi tulisijan paikkaa, ja ulkopuolella yksi ruumishauta. Rakennusten vieressä oli myös lähde, jonka kaivauksissa oli löydetty lukuisia käyttökausia (esineistö: keramiikan sirpaleita, kivilatomuksia ja luultavia uhrilahjoja) aina keskiajalle saakka.

Neoliittisen rakennuksen sisätiloja:

Rakennuksen seinärakennetta. Hirsien välit on tilkitty savella.

Biskupiniin pääsee parhaiten omalla autolla - tai tietysti bussilla, jos se on retkikohteena. Alue on hyvin tasainen ja esteetön. Neoliittiselle "farmille" jouduimme kapuamaan ratakiskojen yli portaita pitkin, mutta huonojalkaisemmat pääsevät sinne varmasti myös tasaista polkua huoltoporttia pitkin. Kesäisin alueen vieressä on ilmeisesti myös ruokailu- ja kahvittelumahdollisuus. WC-tilat sijaitsevat sekä lipunmyyntirakennuksessa että kesäisin sen vieressä olevassa erillisessä rakennuksessa.

Kohteessa kävivät Jussi ja Tanja