Kolme kirkkoa kesässä - vinkkejä kesämatkailijalle

Tällä kertaa vinkataan kolmesta mielenkiintoisesta kirkosta eri puolilla kesäistä Suomea. Kirkot sijaitsevat sellaisissa paikoissa, joihin satunnainen matkailija ei eksy sattumalta, vaan kirkkoihin tutustuminen edellyttää hieman tavanomaista innokkaampaa otetta. Kuvat ovat heinäkuulta 2018.

Pyhämaan uhrikirkko

Pyhämaalla (myös Pahamaa tai Luoto) sijaitsee 1600-luvulla rakennettu puukirkko. Kirkon vieressä on uudempi Pyhämaan kirkko, mutta näistä kahdesta ensiksi mainittu on mielenkiintoisempi. 

Nykyisten tietojen mukaan kirkko on rakennettu vuosien 1642-1650 aikana, mutta on mahdollista, että Pyhämaalla on sijainnut kirkko jo ennen ns. ensimmäistä ristiretkeä 1154. Joka tapauksessa uhrikirkon paikalla on sijainnut aikaisemmin kirkko, jonka ovat mahdollisesti rakentaneet Rauman fransiskaanikonventin lakkauttamisen jälkeen (1538) fransiskaanimunkit.

Pyhämaan uhrikirkon erikoisuuksiin kuuluu mm. kuoriaita, joka on rakennettu reformaation jälkeen tai siitä huolimatta. 

Lisäksi kirkossa on varsin hyvin säilyneitä maalauksia, jotka on toteuttanut Christian Willbrandt. Maalauksissa kuvataan Raamatun tapahtumia. 

Lisäksi nimensä mukaisesti kirkko on uhrikirkko, jolle ovat antaneet uhrilahjoja varsinkin merenkulkijat sekä saariston asukkaat.

Kirkosta on poistettu asehuone ja sakasti ja lisäksi kirkon ulkoseinät on jälkikäteen vuorattu vuorilaudoilla.

Sodankylän vanha kirkko

Sodankylässä sijaitsee Sodankylän vanha kirkko aivan keskustan tuntumassa. Kirkko on Pyhämaan uhrikirkon ohella Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Ruotsin kuningas Kaarle XI:n rahoituksella. 

Kirkko on torniton ja alunperin kirkon alimmat hirret olivat maata vasten. Myöhemmin kirkko nostettiin kivijalalle. Kirkkoon on kuljettu yllä olevan kuvan eteishuoneen kautta.

Vesikaton harjakampa ja viiri.

Sisäkaton tynnyriholvi on 1700-luvulta.

Kuoriaita erottaa kirkon ja kuorin - kuoriaita on tässä kirkossa hyvin vaatimaton. Erikoista kuitenkin on, että kuoriaita on rakennettu vielä 1600-luvun kirkossa, sillä sen rakentaminen liittyy vahvasti katoliseen perinteeseen. Kirkon oppaan mukaan sillä ei niinkään haluttu erottaa kuoria uskonopillisista syistä vaan se toimi paremman väen ja tavallisen kansan erottajana. Kuorin puolella sijaitseekin pari erillistä penkkiä.

Kirkon lattialankkujen alle haudattiin kirkon aktiivisena käyttöaikana useita vainajia, joista yksi lähelle sisääntuloa vielä sen jälkeen, kun lattian alle hautaukset kiellettiin. Erikoista Sodankylän kirkossa on vainajien muumioituminen kuivassa ja viileässä ilmassa. Muumiona parhaiten on säilynyt pariviikkoinen kirkkoherran poika Abraham Cajander.

Vuonna 1689 rakennettu kirkko jäi autioksi 1850-luvulla, kun sen läheisyyteen rakennettiin uusi Sodankylän kivikirkko. Sodankylän vanha kirkko restauroitiin konservoiden 1990-luvun alussa.

Ravattulan Ristimäen kirkko

Aurajokilaakson Kaarinan Ristimäellä, lähellä Kuralan kylää sijaitsee vainioiden keskellä metsäsaareke, josta 2013 arkeologisten kaivausten yhteydessä löydettiin Suomen vanhimman kirkon jäänteet, hautausmaa sekä sitä ympäröinyt kirkkoaita. Kirkkorakennus on ajoitettu 1100-luvun lopulle (käyttö päättyi jo 1200-luvun alussa) eli se on ajalta ennen seurakuntien perustamista. Se antaa hyvän käsityksen siitä, millaisia ensimmäiset Suomeen rakennetut kirkot olivat: puisia ja hyvin pieniä.

Näkymä Komosten kummuilta kohti Aurajoen yläjuoksua ja Ravattulaa.

Ristimäen kirkko sijaitsee kuvassa olevan ladon takana olevassa metsäsaarekkeessa. Kuva on otettu Orikedon suunnasta kohti Aurajokea.

Kirkko on ollut laajuudeltaan 10 x 6 metriä. Kirkkoon on kuulunut runkohuone sekä kapeampi kuori. Kirkon itäreunalta löytyi kaivauksissa myös alttarin kiviset perustukset.

Vielä on kesää jäljellä ja mahdollisuuksia bongata kiinnostavia kohteita!

Kesämatkailijat Tanja ja Jussi

Turun Kauppatorin kaivaukset 2018

Tutustuimme tänään 20.7.2018 Turun Kauppatorin kaivauksiin. Kauppatorin alle rakennetaan Toriparkki, ja sitä ennen koko alue on tutkittava arkeologisesti. Kyse on niin sanotuista pelastuskaivauksista. Kaivauksista vastaa Muuritutkimus Oy, ja ne jatkuvat vuoden 2018 jouluun saakka. Kaivausalueelle yleisö ei pääse tähän tietoon toiste, mutta tietoa kaivauksista on tarjolla torin laidalla olevaan konttiin perustetussa infopisteessä, joka on arkipäivisin auki klo 9-14 - ainakin toistaiseksi.

Vaikka toiselle puolelle jokea nykyisen Tuomiokirkon seutuville asutus ilmaantui jo 1200-luvulla, Kauppatorin alueella on ollut asutusta ehkä vasta 1600-luvulta asti. Siksi kaivauksissa ei oleteta löytyvän tätä vanhempaa aineistoa. Tutustumiskierrospäivänä yleisölle esiteltiin esimerkiksi runsaasti eläinten luita (niitä on löytynyt käytännössä jokaisesta pihapiiristä), runsaasti punasavi- ym. keramiikkaa ja erityisesti liitupiippuja, joista oli löytynyt mm. kokonainen kätkö käyttämättömiä piippuja erään tontin nurkalta. Alueella oli vierailupäivänä näkyvissä kellarin lattiatasoja, portaiden jäännöksiä, rakennusten paalutuksia ja arinaperustoja, tuohella ympäröityjä hirsisalvoskaivoja, kivijalkoja, katu- ja pihatasoja sekä niihin tehtyjä sadevesiojia.

Alla kuvasatoa - saat kuvan suuremmaksi tuplaklikkaamalla kuvaa:

Osa talojen puurakenteista on säilynyt yllättävän hyvin hapettomassa savimaassa.

Yleisöopastusta varten paikalle oli rakennettu tilapäinen kulkuväylä.

Todennäköisen varastorakennuksen kivijalkaa. Takana oikealla on nähtävissä sisään johtaneet rappuset.

Osittain esiin kaivettu kaivo, johon on kerätty sadevettä.
Paikalta oli tähän mennessä löydetty neljä hirsistä salvottua sadevesikaivoa.

Taloon kuuluneen yksityispihan kivetystä.

Muuritutukimuksen arkeologi kertoo kaivauksista yleisölle entisellä Torikadulla - 1700-luvun kartassa merkitty Torigatan.

Kuvassa hahmottuu kaivausalueen nykyinen laajuus.

Talon kivijalkaa. Talon edessä näkyvän pihakivetyksen reunassa on sadevesikouru.

Arinarakennetta eli puuparruja, joilla on estetty rakennuksen vajoaminen savimaahan.

Paikalla oli ollut vuoden 1820 tienoilla rakennettu kivi- ja tiilirakenteinen talo, joka oli selvinnyt Turun palosta. Muut rakennukset ympäriltä olivat palaneet.

 Kokonaan tutkittu hirsisalvoskaivo, joka on kaivausten jälkeen täytetty. Salvoksen ulkopuolella erottuu tiivistämiseen ja veden puhtaana pitämiseen käytettyjä tuohilevyjä.

Kaivaussyvyys vaihteli metrin ja puolen metrin välillä.

Raportoivat Tanja ja Jussi