Talven taikaa - Āraiši Latviassa

Talvi kuluu arkeologian harrastalta yleensä kirjojen tai museoiden parissa. Tämä juttu osoittaa, että myös keskitalvella voi löytää mielenkiintoisia arkeologisia kohteita ja varsin läheltä.

Āraiši Latviassa on myöhäisrautakautinen järviasuinpaikka. Se oli rakennettu matalalle saarelle, joka ainakin keväisin jäi veden alle. Latviasta tunnetaan samanlaisia kohteita useita, joista vain Āraiši on rekonstruoitu. 

Latvialaisissa kansantarinoissa oli kerrottu maahan sataneiden lentävien järvien alle jääneistä kylistä. Veden ollessa kirkasta tietyillä seuduilla järvien pohjasta saattoi erottaa asumusten jäännöksiä, ja pohjasta nousseita puita takertui ajoittain kalastajien verkkohin. Tarinoiden todellisuuspohja alkoi kuitenkin varmistua vasta 1950-luvun lopulla, kun sukellusvälineiden kehitys teki mahdolliseksi järvien pohjien tutkimisen. Latviassa kartoitettiin Sveitsin ja Saksan järviasuinpaikkojen löytöjen innoittamana vuosina 1959-64 pitkälti kaikkiaan 103 järveä, joista kymmenestä löydettiin merkkejä varhaisista latgallialaisten asumuksista. Āraišissa tehtiin perusteelliset kaivaukset 1960-1970-luvuilla.

Āraišin arkeologinen puisto, jossa rekonstruktion lisäksi on nähtävissä mm. Liivinmaan ritarikunnan linnanrauniot 1200-1600-luvulta, sijaitsee 80 km Riiasta koilliseen, Pärnusta matkaa kertyy noin 160 km ja Tartosta noin 170 km. Kohde sijaitsee mäkisellä, talvellakin varsin viehättävällä seudulla. Alue on auki talvisinkin osan viikkoa (ke-su), ja pääsymaksu on aikuiselta ruhtinaalliset 2 euroa. Tunkua ei näin pikku pakkasella ollut, ja alueen hoitaja vaikutti ilahtuneelta seurasta ja intoutui neuvomaan myös tien läheiselle pittoreskille tuulimyllylle. Alue on sinänsä helppokulkuinen, mutta kohteille on joitakin portaita ja pyöröhirsien päällä kävely ei ole liukkaalla keleillä kovin helppoa.

Yhteen avoinna olleista rakennuksista oli tehty uuni maapohjalle, toinen taas
oli sisustettu mehiläishoitajan taloksi.

Taiteilijan näkemys rautakauden lopun kylästä.

Rakojen tiivistämiseen oli käytetty ruokoa, ja katon aluskatteena oli tuohilevyjä
ja päällisenä turvetta.

Suomalaisista tutun näköisten nurkkasalvosten lisäksi seiniä oli liitetty toisiinsa
muillakin tekniikoilla ja tuettu pystypaaluilla.

Tutustuimme kohteeseen 21.12.2018, Jussi ja Tanja

Turun Kauppatorin kaivaukset 2018

Tutustuimme tänään 20.7.2018 Turun Kauppatorin kaivauksiin. Kauppatorin alle rakennetaan Toriparkki, ja sitä ennen koko alue on tutkittava arkeologisesti. Kyse on niin sanotuista pelastuskaivauksista. Kaivauksista vastaa Muuritutkimus Oy, ja ne jatkuvat vuoden 2018 jouluun saakka. Kaivausalueelle yleisö ei pääse tähän tietoon toiste, mutta tietoa kaivauksista on tarjolla torin laidalla olevaan konttiin perustetussa infopisteessä, joka on arkipäivisin auki klo 9-14 - ainakin toistaiseksi.

Vaikka toiselle puolelle jokea nykyisen Tuomiokirkon seutuville asutus ilmaantui jo 1200-luvulla, Kauppatorin alueella on ollut asutusta ehkä vasta 1600-luvulta asti. Siksi kaivauksissa ei oleteta löytyvän tätä vanhempaa aineistoa. Tutustumiskierrospäivänä yleisölle esiteltiin esimerkiksi runsaasti eläinten luita (niitä on löytynyt käytännössä jokaisesta pihapiiristä), runsaasti punasavi- ym. keramiikkaa ja erityisesti liitupiippuja, joista oli löytynyt mm. kokonainen kätkö käyttämättömiä piippuja erään tontin nurkalta. Alueella oli vierailupäivänä näkyvissä kellarin lattiatasoja, portaiden jäännöksiä, rakennusten paalutuksia ja arinaperustoja, tuohella ympäröityjä hirsisalvoskaivoja, kivijalkoja, katu- ja pihatasoja sekä niihin tehtyjä sadevesiojia.

Alla kuvasatoa - saat kuvan suuremmaksi tuplaklikkaamalla kuvaa:

Osa talojen puurakenteista on säilynyt yllättävän hyvin hapettomassa savimaassa.

Yleisöopastusta varten paikalle oli rakennettu tilapäinen kulkuväylä.

Todennäköisen varastorakennuksen kivijalkaa. Takana oikealla on nähtävissä sisään johtaneet rappuset.

Osittain esiin kaivettu kaivo, johon on kerätty sadevettä.
Paikalta oli tähän mennessä löydetty neljä hirsistä salvottua sadevesikaivoa.

Taloon kuuluneen yksityispihan kivetystä.

Muuritutukimuksen arkeologi kertoo kaivauksista yleisölle entisellä Torikadulla - 1700-luvun kartassa merkitty Torigatan.

Kuvassa hahmottuu kaivausalueen nykyinen laajuus.

Talon kivijalkaa. Talon edessä näkyvän pihakivetyksen reunassa on sadevesikouru.

Arinarakennetta eli puuparruja, joilla on estetty rakennuksen vajoaminen savimaahan.

Paikalla oli ollut vuoden 1820 tienoilla rakennettu kivi- ja tiilirakenteinen talo, joka oli selvinnyt Turun palosta. Muut rakennukset ympäriltä olivat palaneet.

 Kokonaan tutkittu hirsisalvoskaivo, joka on kaivausten jälkeen täytetty. Salvoksen ulkopuolella erottuu tiivistämiseen ja veden puhtaana pitämiseen käytettyjä tuohilevyjä.

Kaivaussyvyys vaihteli metrin ja puolen metrin välillä.

Raportoivat Tanja ja Jussi