Sastamalan kotiseuturetki - rautakautisia helmiä lännessä

Sarsan vuoden 2019 keväinen kotiseuturetki suuntasi länteen. Kiersimme kimppakyydeillä Sastamalaa ja Rautaveden sekä Kuloveden rantamia. Retkeläisiä oli mukana 13 henkeä.

Ensimmäinen kohde oli Siuron linnavuori, joka on Patria Aviation Oy:n hallinnassa, ja tästä syystä alueelle vaaditaan erillinen vierailulupa. Saimme näin ollen erittäin harvinaista herkkua.

Siuron linnavuorelta avautuu sininen näkymä Jokisjärvelle. Linnavuoren huippu kohoaa noin 60 metrin korkeuteen Jokisjärven rannasta. Oppaamme Heli kertoi Hjalmar Appelgrenin kaivauksista linnavuorella. Appelgren suoritti niitä 1880-luvun lopulla. Muinaislinnan muuria on nykyään jäljellä noin 130 metriä. Kokonaisuudessa muuri on ollut 165 metriä pitkä. Linnassa on ollut kaksi tai kolme sisääntuloporttia ja linnan muuri on yhä selkeästi näkyvissä. Huippu ei ole tasainen, irtolohkareita on rinteillä runsaasti ja komea kallio nousee huipulla kuin kirsikka kakun päällä. Linnavuorella on tehty tutkimuksia vuosina 1999 ja 2000. Vallin radiohiiliajoituksen mukaan rakennelma olisi rautakautinen ja aikaisintaan 400-luvulla rakennettu.

Sarsa kiittää Hannu Paavilaista Patria Aviation Oy:stä tästä erityisestä mahdollisuudesta tutustua Siuron linnavuoreen ja hienosta kirjamuistosta. Yhdistys sai Tuomas Hopun Moottoreiden jylyä Linnavuoressa: Lento - ja dieselmoottorikorjausta Nokialla 1947-2017 -teoksen lahjaksi vierailusta.

Kolonnan seuraava virallinen pysähdys oli Salmen kylänpaikka. Lämpö väreili viehättävän laaksomaisen näkymän yllä. Salmi antoi Suomi-Filmi-tuntemuksia.

Ensimmäinen maininta Salmen kylästä on vuodelta 1540. Kylä saattaa olla varhaiskeskiaikainen. Piikkilänjärven vastarannalla on ollut kivikautinen asuinpaikka.

Retken toisena linnavuorena oli Pentin linnavuori, joka on Adoptoi monumentti -kohde. Villi vyöhyke -yhdistys on adoptoinut linnavuoren vuonna 2016. Pentin linnavuori sijaitsee Kuloveden Kojolanselän itärannalla.

Arkeologi Hjalmar Appelgren suoritti linnavuorella kaivauksia vuonna 1886. Pentin linnavuori on ehkä ollut pakolinna ja käytössä 1220-luvulta noin 1300-luvun alkuun asti. Vallitukset ja portit ovat yhä nähtävissä. Varustuksista on myös jäljellä neljä asumusten jäänteinä pidettyä kivilatomusta.

Pentin linnavuoren lähistöltä on vuonna 2017 tehty Suomessa ainutlaatuinen solkilöytö. Suomen Metallinetsijät ry:n Pirkanmaan jaoston vetäjä Markus Kujanpää paikansi vuosilta 400-700 peräisin olevan pronssisen soljen linnavuoren lähialueelta. Linkki juttuun: https://bit.ly/2UH8Jri

Linnavuoren laelta on levollinen näkymä

Vehmaanniemen valloittava rautakautinen kalmistoalue oli yksi retkikohteista. Vehmaanniemi on myös WWF:n hallussa oleva luonnonsuojelualue.

Rautaveden ympäröimällä niemellä on useita kiven- ja maansekaisia röykkiöitä sekä peltoraunioita. Alueella on luontopolku. Vehmaanniemeä värittivät muurahaiskeot, sinivuokot, valkovuokot, mukulaleikinit, käenrieskat, orvokit, maksaruohot ja rikot.

Hienoja olivat myös vanhat koivut ja muu hakamaiseman puusto. Lampaiden laiduntaminen on pitänyt pusikoitumisen kurissa Vehmaanniemessä. Suosittelemme tutustumaan tähän upeaan kulttuuriympäristökohteeseen!

Vehmaanniemessä

Vihattulan kylänpaikka tuotti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miksi kylänpaikka on autioitunut 1700-luvun jälkeen? Kyppi.fi -verkkopalvelun mukaan vielä 1560-luvulla kylään on kuulunut yhdeksän taloa.

Nyt paikalla on katajan valloittama keto, jossa on useita kiviraunioita ja rakennusten pohjia. Muutama meistä retkeilijöistä huomautti, että paikasta tuli Retulansaari mieleen.

Päivän viimeinen kohde oli Karkun Palviala, josta voitaneen sanoa, että se on rautakautinen aarreaitta. Rautatien molemmin puolin on useita hauta- ja asuinpaikkoja. Yksi kohteista on nimeltään Tulonen, joka on runsaslöytöinen viikinkiajan polttokenttäkalmisto. Kohteesta on löydetty esimerkiksi keihäänkärkiä, pronssisolkia, lasihelmiä, spiraalisormus, pronssirannerenkaita, rautanauloja, saviastianpalasia, veitsiä ja kirveitä. Löytöluettelot ovat pitkiä. Luetteloihin voi tutustua Muinaiskalupäiväkirjan avulla. Verkkopalvelu on käytettävissä www.kyppi.fi -osoitteessa.

Kiitos oppaalle, järjestäjille ja kanssamatkaajille upeasta kotiseuturetkestä!