Kevätretki Sysmään

Sarsalaiset retkeilivät Itä-Hämeeseen 25.-26.5.2019. Retken aikana tutustuttiin lukuisiin kuppikiviin, kulttuurimaisemiin ja ihasteltiin Päijänteen länsipuolella sijaitsevia kalliomaalauksia.

Lauantai

Retki pyörähti käyntiin Tampereen keskustorilta Matrocksin Ellin toimiessa kuljettajana. Matkalaisia oli mukana tällä kertaa 14 henkilöä.

Ensimmäisenä Sysmän kohteena oli Nuoramoisten rautakautisessa asutuskeskittymässä sijaitsevan Nordenlundin kartanon kuppikivet Karjahaka1, Koskuenmäki2. Kartanon alueella on myös useita muita kuppikiviä sekä kivikautisia asuinpaikkoja, kuten Nordenlundinranta 3.

Nordenlundissa kuppikiveä ihmetteleviä sarsalaisia kummasteli aamiaistaan nauttiva karjalauma.

Kun uteliaat ammuut lähestyivät retkeilijöitä, oli aika siirtyä kuppikiven päälle ja tarkastella kuppeja arkeologisin menetelmin ja hieman lähempää.

Seuraavaksi siirryttiin Hartolan puolelle Kalholle, missä matkalaisia odotti moniperiodinen muinaisjäännöskokonaisuus Nuuttilanmäki. Nuuttilanmäen lisäksi katsastettiin Kuukerin kuppikallio ja Kuukerinpelto.

Alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseva Itä-Hämeen museo oli seuraava kohde. Museo sijaitsee entisessä Koskipään kartanossa. Museon historiasta ja kartanosta kertoili rennon asiantuntevasti museonjohtaja Vesa Järvinen.

Kevätretkien odotetuin osuus on usein lounas. Tällä kertaa lounastaminen tapahtui Ekon entisen kartanon kivinavetassa, joka oli tosin remontoitu varsin tyylikkääksi Linna-hotellin ravintolaksi.  Lounaaksi Linna-hotellin väki oli valmistanut meitä varten lohikeittoa, karjalanpaistia sekä lasagnea.

Lounaan jälkeen lähdettiin kohti Sysmän keskustaa ja matkalla tehtiin pysähdys Valittulaan, missä Joutsjärven rannalla sysmäläinen metallinetsijä  Kalle Lappinen kertoi edessä siintävistä Aittosaaresta ja Selkäsaaresta ja niistä tekemistään löydöistä. Kalle ystävällisesti toimi muutenkin viikonlopun aikana paikallisoppaana ja kertoi kohteista lisätietoja. 

Seuraavana kohteena oli Sysmän Pyhän Olavin kirkko, jossa oppaana toimi Anneli Ukkonen. Anneli kertoili mm. kirkon arkeologisista kaivauksista, jotka olivat paljastaneet mm. kuppikallion kirkon seinän vierestä. Kirkko oli aikoinaan perustettu pakanallisen uhripaikan päälle.

Kirkon läheisyydessä on useita rautakautisia kohteita, joita Kalle meille valotti.

Koska aikataulu salli ja retkeilijöillä riitti intoa, tutustuimme kirkon jälkeen Hovilan Nykullan rautakautiseen kalmistoon sekä Seppälän kuppikallioon, jonka vierestä löysimme arkeofyytin: pölkkyruohon (kuva alla).

Seuraavaksi olikin aika siirtyä majoitukseen eli Olavinrannan leirikeskukseen, joka sijaitsee noin 7 km:n päässä Sysmän keskustasta. Saunomisen ja moniäänisen yhteislaulun ohessa suunniteltiin myös Sarsan tulevia tapahtumia.

Sunnuntaina 

Aamiaisen jälkeen suuntasimme bussin nokan kohti Sysmän satamaa, jossa meitä odotti Jenni-Maria III. Laiva suuntasi kohti kivikautisia kalliomaalauksia (Pyhänpää ja Pyhävuori). Rantautuminen tapahtui kalliomaalausten vieressä ja hyvässä järjestyksessä ilman talviturkin kastamista. 

Kalliomaalaukset sijaitsivat lähekkäin, pystysuorassa kallioseinämässä noin 10 metrin korkeudella. Kalliomaalauksista kertoi asiantuntevasti Eero Siljander. Pyhänpään kalliomaalauksen oli löytänyt harrastaja Anna-Liisa Hakkarainen vuonna 2001 kalliotaideretken yhteydessä. Paikalla olleet arkeologit Timo Sepänmaa ja Pekka Kivikäs totesivat löydön aidoksi. Molempien kalliomaalausten paikat ovat louhikkoisen kallioseinämän pystysuorissa kalliopinnoissa.

Risteilyn jälkeen oli aika palata takaisin Tampereelle. Retki sujui leppoisan hyvätuulisesti Pulkkilanharjun maisemia ihastellen. Hymy oli kaikilla herkässä, vaikka sää ei meitä suosinutkaan. Kiitokset kaikille osallistujille!