Vanajaveden kierros 15.4.2018

Sarsa tutustui sunnuntaina 15.4.2018 Vanajaveden ympäristöön. Osallistujia retkeen 

oli 16 aikuista ja kaksi lasta. Lähdimme matkaan Voipaalan kartanon kahvilasta, joka 

on Rapolan linnavuoren kupeessa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Sääksmäen 

kirkon luona oleva kuppikivi. 

Sääksmäen kuppikivi. Kuppikivelle oli uhrattu 10 sentin kolikko.

Sääksmäen kirkolta lähdimme ajelemaan Huittulan kautta katsomaan Ritvalan 

vainioita tai oikeammin Ritvalan Raittinristiä. Eveliina Heinonen kertoi meille Ritvalan

helkajuhla-perinteestä. Matkalla Ritvalaan ohitimme Huittulassa olevan Kiiliän ja 

Ritvalan Toppolanmäen kalmistot.

Matka jatkui Mälkiäisten Illaankivelle tai Näkkäkivelle, joka on kookas siirtolohkare. 

Lohkareen päällä on 16 kuppia. Retkeläisistä osa uskaltautui lohkareen päälle ja 

kyllä kuulemma sieltä lehtikatteen alta löytyi myös kuppeja. Mälkiäinen sijaitsee 

vanhan Tyrvännön, nykyisen Hattulan puolella. 

Mälkiäisten Illaankivi.

Mälkiäisten Illaankiven jälkeinen kohde oli Haukilan kartano. Metallinetsijäryhmä löysi 

viikinkiaikaisen miekan kartanon mailta vuonna 2016 Ylen Menneisyyden metsästäjät

 -ohjelman yhteydessä. Miekkaa oli esitelty myös Pirkanmaan alta -seminaarissa

lauantaina 14.4. Tanja Ranta kertoi Haukilassa arkeologien kaivauslöydöistä ja
tutkimustuloksista Ulla Moilasen esitelmän pohjalta. 

Tarinointia Haukilan polttokalmiston juurella

Haukilasta siirryimme Retulansaareen. Retulansaaren Myllymäellä söimme eväitä ja 

Eero Siljander Päijät-Hämeen tutkimusseurasta kertoi Retulansaaresta, joka on vaikut-
tavan laaja muinaisjäännösalue. Saarella on kolmattasataa kiven- ja maansekaista 

kumparetta, joista suurin osa on rautakautisia röykkiöitä, 13-14 kuppikiveä, mahdollinen
polttokenttäkalmisto sekä kaksi mahdollista rakennusjäännöstä. Aurinko paistoi, eikä
tunnelma olisi voinut olla mahtavampi!

Eero Siljander Retulansaaren Myllymäellä

Seuraava kohde oli Tyrvännön kivinen sakasti Lepaalla. Ensimmäisen kirkon uskotaan 

nousseen Lepaan mäelle jo 1200-luvulla. Kansan suussa kulki väittämä, että Lepaan 

kirkko oli maan vanhimpia, yhtä vanha kuin Hämeen linna ja Hattulan kirkko. Vaikuttaa 

siltä, että Tyrväntö on liitetty kappelina Hattulan seurakuntaan 1330-luvulla, kun on
koottu yhteen voimia nykyisen Hattulan Pyhän ristin tiilikirkon rakentamiseksi. Lepaan
opiston pihapiirin reunamilla sijaitsee nykyään harmaakivinen, pieni sakaristo, joka on
ilmeisesti 1400-luvun jälkipuoliskolta tai 1500-luvun alusta. Sakaristoon on liittynyt
puinen kirkkohuone. Kivisakaristoon liittynyt puukirkko purettiin mahdollisesti kesällä
1799. Kivisen sakastin vieressä on komea mamsellimylly. 

Lepaan mamsellimylly

Lepaalta kuljimme katsomaan Lahdentaan Kirkkovalkaman miekanhiontakiveä, ja 

seuraavaksi tutustuimme Suotaalan Anttilan miekanhiontakiveen. Eli jopa kaksi erittäin 

harvinaista kohdetta oli matkallamme. Suotaalassa kohteena oli lisäksi Antialanniemen

rautakautiset röykkiöt ja ns. kivinen tie, jonka käyttötarkoitus on epäselvä. Löysimme 

Antialanniemen kivisen tien maanomistajan Kimmo Mattilan opastuksella.  

Keskustelua muinaismuistoalueen maisemanhoidosta. Kuvassa Kimmo Mattila.

Päivän viimeinen kohde oli Jutikkala. Jutikkalan kartanon lähes pihapiirissä sijaitsee 

useita kalmistoalueita. Näyttävin niistä on Kokkomäki, pihasta näkyvän pellon laidassa
oli noin 40 x 17 metrin kumpare, jonka päällä on hautauksia kansainvaellusajan poltto-
haudoista viikinkiajan ruumishautoihin.

Jutikkalan Kokkomäen kalmistoalue.

Raportoi retkiväki, joka palasi kotiin väsyneenä, posket isosta aurinkoannoksesta
punoittaen mutta ah niin tyytyväisenä.