Kirkkokarin nykyinen laajuus on noin 40 x 40 metriä ja se kohoaa vedenpinnasta enimmillään noin metrin verran. Keskiajalla Kirkkokari oli huomattavasti pienempi, sillä Köyliönjärven vedenpintaa laskettiin 1800-luvun alussa perkaamalla Köyliönjokea ja edelleen 1938-40 sillä seurauksella, että vedenpinta järvessä laski noin metrin verran.
Arkeologisissa tutkimuksissa 1900-luvun alussa Kirkkokarilta löydettiin pienen puurakennuksen jäännös. Perimätiedon ja muutamien kirjallisten lähteiden mukaan jäännösten on arveltu olleen Pyhän Henrikin kappelin jäännökset. Nykyisten arkeologisten tietojen pohjalta kappelin perustaminen lienee tapahtunut 1400-luvun alkupuolella. Varhaisin kirjallinen tieto Kirkkokarista on vuodelta 1422.
Kirkkokarille pääsee seuraamalla Pyhän Henrikintieltä lähteviä viitoituksia (pyhän Henrikin muistomerkki). Auto on jätettävä P-paikalle ja jatkettavaa matkaa jalkapatikassa. Tieltä viitoitus ohjaa maatalon pihaan, josta opastus ohjaa edelleen kohti Köyliönjärven rantaa. Kävelyä Köyliönjärven rantaan, Kirkonniemeen, kertyy kaikkiaan noin 500-metriä.
Kirkonniemessä, Kirkkokaria vastapäätä, sijaitsee Kirkkokarille matkaavien käyttöön tarkoitettu soutuvene.
Kirkonniemi näkyy alla olevassa kuvassa vastarannalla, sillä kuva on otettu Kirkkokarin laiturin kohdalta.
Soutumatkaa kertyy noin 200-metriä.
Soutuveneen käyttö on maksutonta, mutta on suotavaa maksaa pieni kolehti Kirkkokarilla sijaitsevaan lippaaseen. Lahjoitetut rahat käytetään veneen ylläpitoon.
Itse Kirkkokarilla on Pyhän Henrikin muistomerkki ja sitä reunustava kiviladelma, joka on myöhemmin koottu muistuttamaan keskiaikaisen kirkkorakennuksen paikasta.
Kirkkokari on historiallisesti mielenkiintoinen paikka, joka muistuttaa kirkon aktiivisesta poliittisesta toiminnasta keskiajalla. Opastaulun mukaan Kirkkokarin rakennushanke on hyvinkin voinut liittyä laajaan Turun hiippakunnan johdon ja paikallis-seurakuntien poliittiseen ohjelmaan, jonka tarkoituksena on ollut Henrik-pyhimyksen aseman ja arvostuksen kohottaminen sekä palvonnan lisääminen. Kirkkokarilla sijaitseva kappelista luotiin alkupiste (Statio) pyhiinvaellukselle, joka jatkui aina Nousiaisten kirkolle saakka.
Wikipedian mukaan Kirkkokari oli Pyhän Henrikin tienä tunnetun pyhiinvaellusreitin alkuperäinen lähtöpaikka, josta suunnattiin kohti piispa Henrikin hautapaikkaa Nousiaisten kirkkoa. Myöhemmin reitiksi vakiintui Turun tuomiokirkosta Kokemäellä sijaitsevaan Pyhän Henrikin saarnahuoneeseen johtava kulkureittien yhdistelmä, joka kulki myös Kirkkokarin kautta.
Raportoi Jussi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti