Hiidenmaa parissa päivässä

Hiidenmaalla on niukasti arkeologisia kohteita verrattuna esimerkiksi Saarenmaahan. Tämän vuoksi jopa intomielinen arkeologian harrastaja voi hyvin mielin rentoutua ja levätä Hiidenmaalla ilman pakkotahtista kohteiden kiertämistä. Jotain mielenkiintoista tarttuu kuitenkin matkailijan kameraan, kun saaren kiertää ilman ennakkosuunnitelmia ja bongailee nähtävyyksiä ns. luonnonmenetelmällä.

Kärdla

Hiidenmaan ainoasta kaupungista löytyy satunnaiselle matkailijalle hotellitason majoitusta. Muu majoitus Hiidenmaalla on lähinnä puhkemaja- & leirintäaluetyyppistä. Kärdla tarjoaa myös mukavia ravintoloita ja kahviloita, erityisesti tässä voi mainita mainion Wabrik-ravintolan.

Pikaiselle Hiidenmaan matkalle sopii hyvin piipahdus Hiidenmaan museossa, joka sijaitsee osoitteessa Vabrikuväljak 8. Museo esittelee kotiseutuhenkisesti Hiidenmaan historiaa painopisteen ollessa 1900-luvun tapahtumissa. Mukavana yksityiskohtana on yhdessä huoneessa esitetty 50-luvun koululuokka. Koulunkäynnin haasteet ovat olleet hyvin käytännönläheisiä myös silloin.

Kõpu

Kõpussa Mägipen kylässä on seissyt majakka jo vuodesta 1519 (tai 1540). Majakka toimi aluksi vain päivisin ohjaten Hansa-liiton kauppa-aluksia Hiidenmaan matalikkojen ohitse.

Majakkaa on sittemmin korotettu, ja nykyisin sinne voi kivuta ihastelemaan huipulta avautuvaa maisemaa.

Kõpun lähellä Ülendissa piti kartan mukaan olla sekä pronssikautinen asuinpaikka että rautakautinen kalmisto, mutta etsinnöistä huolimatta paikka jäi löytymättä. Ülendistä löytyi kuitenkin hiisi eli lehmus, joka on Viron tunnetuin uhripuu. Kirjallisten lähteiden mukaan Ülendi on Hiidenmaan vanhinta asuinaluetta, arkeologiset tutkimukset vuodelta 1994 osoittivat, että seudulla on asuttu (tilapäisesti) jo 7800 vuotta sitten.

Käina

Käinan kirkonrauniot ovat aivan Käinan keskustassa. Kirkko on rakennettu Saarenmaan-Läänenmaan piispan Johannes II Orgaksen toimesta vuosien 1492-1515 aikana. Samalla paikalla on sijainnut puukirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla.

Pühalepa

Hiidenmaan vanhin toiminnassa oleva kirkko löytyy Pühalepan kunnasta. Pyhälle Laurentiukselle pyhitetty kirkko on rakennettu Saksalaisen ritarikunnan hallinnoimalle alueelle jo vuosien 1261-1265 aikana. Liivinmaan sodissa 1500-luvulla kirkko tuhottiin täysin, mutta 1600-luvulla se toimi taas luterilaisen seurakunnan käytössä kunnostettuna. Kirkko on kuitenkin remontoitu niin "moderniksi", ettemme viitsineet ottaa siitä edes kuvaa.

Pühalepasta löytyy myös suurista kivistä koottu röykkiö (tarinoiden mukaan svealaisen kuninkaan Ingvarin hauta), joka ei kuitenkaan kirjallisten lähteiden mukaan ole arkeologinen kohde, vaan se on koottu historiallisella ajalla.

Mantereella sen sijaan kävimme tutustumassa 1200-luvulta peräisin olevaan Ridalan kirkkoon, joka oli säilyttänyt paljon alkuperäisiä piirteitään. Kirkko ei ollut avoinna, joten sitä piti ihastella ulkoa käsin. Alla näytteeksi pari kuvaa siitä.

Raportoi JR.